Aamulla oli puistotreffit ystävien kanssa meille uudessa leikkipuistossa.. (tai onhan se nyt aika uus kaikille..) ihanan iso ja tilava. Turvallinen ja monipuolinen. Keskellä uutta asuinympäristöä. Niin viihtyisä ja rauhallinen (jep, lasten leikkipuistokin voi olla rauhallinen) kaihoisasti katse kiersi uusia toinen toistaan upeampia taloja, hyvin hoidettuja ja laitettuja pihoja. Syvä huokaus hiljaa mielessä.. mäkin haluan joskus tämmöisen.. (eli nyt heti)
Tytöllä oli paljon seuraa, ja mulla myös. Neiti keinui uudessa keinussa,laski liukumäkeä ja kiipeili. Nautti, niin täydestä sydämestään. Nautittiin eväitä, pullia. Nam. Meille äideille oli kahvia (ja sitä pullaa) ;)
Pullan jälkeen jaksoi taas leikkiä ja temmeltää hetken, kunnes tuli iso paha äiti ja kertoi olevan ruoka- ja päiväuniaika.
Kiukku meni onneksi pian ohi ja päiväunet maittoi kummallekin. Äitikin sai hetken rauhoittua sohvalla. Sitä kaipasinkin.
Ulkoiltiin taas päiväunien jälkeen, omassa pihassa, omalla hiekkalaatikolla.
Illalla sain kaivattua seuraa ystävästä. Yhdestä parhaista. Pojan kummitäti, olet rakas ♥
Ilta taas tuntuu omien ajatusten kanssa taas vaikealta ja vähän ahdistaakin.. tulevaisuudestahan kukaan ei tiedä, mutta tää epätietosuus pojan kanssa luo aina hetkittäin ahdistuksen ja pelon hetkiä. En tiedä haluanko tietää mitään, mutta samalla epätietosuus kalvaa. Ja pelottaa. Onneksi nämä menee yleensä pian ohi. Rakastan näitä muruja, enkä pois vaihtaisi koskaan. Tuli mitä tuli. Nih.
Nyt suklaalevy kainaloon ja sohvannurkkaan ♥ illan jatkoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Pieni merkki käynnistäsi :)